maanantai 16. huhtikuuta 2012

Breathing

Se ruottin koe meni iha hyvi. Ottaa vaa päähä ku piti kirjottaa siihe yhtee kohtaa, et efter nii kirjotin after... hurraati hurraaa. Mut hyvin se meni, ainaki toivottavasti. Toisaalta se koe oli perjantai 13. päivänä, joten scaryyy. Ei mulle silloin mitää pahaa tapahtunukkaa, onneks.

Perjantaina mentii koulun jälkeen shoppaileen ja kävin vaa Seppäläs ja Cittaris, ku en jaksanu mennä muualle ku olin niin poikki. Ostin sieltä kolme kivaa paitaa ja kaks korua. Toine koruista on hiuksii ja ne on semmosia sulkakoruja. 8)

Lauantaina oltii sit kavereitten kaa vähä bailabaila ja jootota osalla meni vähä lujaa ja ne krhm joi VÄHÄN liikaa. Oli sit kiva huolehtia niistä. Mut silti oli meillä oikeestikki kivaa siä :D
Seuraavan kerran mennään sit kahen viikon päästä. Sitä odotellessa!



Tän näkösenä olin siis menossa bailabaila.

Nyt en tiiä enää mitä kirjottelisin, ku loppuu aiheet. Mutta tuun taas postaileen, ku on jotain kerrottavaa. Toisaalta, ei mulla nytkää ollu mitää erikoista kertomista, mutta joo.
Postauksiin! :)

keskiviikko 11. huhtikuuta 2012

Kauneus on katoavaa

Tänää yritin ottaa ittestäni kuvia, mutta epäonnistuin. Tuli taas vahvemmaks se tunne, että musta ei saa hyviä kuvia. Tai luulen, että jokanen ihminen ajattelee niin, mutta ku tuntuu, että siihen kameraan ei tallennu se mitä haluais. Tai siis ku on siinä peilin edessä ottamassa kuvia niin siitä peilin kautta näyttää hyvältä ja aattelee, että tulee hyvä kuva, mutta kun sen kuvan ottaa ja sitä kattoo kamerasta niin ei tosiaan ole hyvä.. Mulle käy näin joka ikinen kerta! No, sain mä siitä jonkumoisen facebookki kuvan sitte ittelleni, mutta vois niitä parempiakin tulla.

Nyt pitäis lukee ruottia, tai ainaki sanoja. Perjantaina on koe, hurratkaa siis.. Haluisin nostaa sen numeron takasi kymppiin, mutta ei ainakaa tällä menolla. Pitäis opetella sen toisen kappaleen sanat ja sit työkirjasta jotain infinitiivijuttuja ja prepositioilmauksia.



Världen skulle vara friskare om människorna skrattade mera.
Maailma olisi terveempi, jos ihmiset nauraisivat enemmän.


Tid kan man inte spara - den måste man använda.
Aikaa ei voi säästää - sitä pitää käyttää.

Nyt meen lukeen sitä ruottia. Postauksiin!



maanantai 2. huhtikuuta 2012

När jag blundar

Pääsiäistä odotellessa! Tällä viikolla ois sitte vielä kahet kokeet, mutta muuten alkaa ehkä helpottaa koulurintamalla. Ihana aurinkoki on lämmittäny viimeaikoina, mutta sitte eilen kaikki toiveet tulevasta kesästä romahti...alko tulee lunta. Nytki ku kattoo pihalle ikkunasta niin sieltä näkyy vaa lunta, lunta, lunta ja lunta. Mutta kai se siittä sulaa, toivotaan ainaki.

Ei oo viime aikoina ollu oikeen kiinnostusta kirjottaa mitää postauksia. Tää on tuntunu niin pakkopullalta ja turhalta. Tuntuu, että mulla ei oo ikinä mitään asiaa ja mitä mä sitte tänne turhaa tuun turiseen ja alottaan taas, että en oo vähään aikaan kirjotellu -löpinöitäni. Ja siltikään mulla ei oo mitään asiaa. Ollaan Suskin kans puhuttu pariki kertaa, että pitäiskö muuttaa blogin sisältöö jotenki, mutta aina se on puheeks jääny. Musta useimmiten tuntuu, että ois vaa parempi poistaa koko blogi, ku ei tunnu asiaa riittävän, eikä kyllä kiinnostustakaan. Mutta nyt ku kirjottelen niin tää on ihan mukavaa. Tää olis varmaa vielä mukavempaa, jos meillä olis enemmän lukijoita. Juuri tää pieni lukijämääräkin tekee koko hommasta turhan tuntusta. Saa nyt nähä mitä tehään tälle blogille, mutta luulen, että tää pysyy koossa. Silti ei kannata odottaa postauksia liian tiuhaan tahtiin. Kirjotten ainaki itte silloin ku vaan viittin tai on jotain tärkeetäki asiaa. Mitä kyllä luulen, että aika harvoin tulee olemaan.. :D

Viime aikoina oon innostunu kuvailemaan tosi paljon! Kaikki varjot ja aurinko/valoisat kuvat on nii kauniita, että niistä oon tosi innoissani. Pelkään, että mun kone sanoo viä poks, ku siitä loppuu tila, ku se on täynnä kuvia.


Joku, joka on unohtanut kaikki ongelmat,
nainen, jolla on rohkeutta
Joku, joka ymmärtää mitä tuntee
vaikka puhuu ilman sanoja


Joku, jonka näkee, kun sulkee silmänsä,
enkelinä yläpuolella
Joku, joka auttaa yhtä
lentämään, kun on unohtanut



Rakastunut tunteitta tai naurua äänettä
Elämä ilman värejä, sitä et sinä ole